Kategoria: Suomalaiset juhlapäivät

Ystävänpäivä on useissa maissa 14. helmikuuta vietettävä juhla, joilloin voi muistaa ystäviä esimerkiksi kukilla tai kortilla.

Kalevalan päivää ja suomalaisen kulttuurinpäivää vietetään 28. helmikuuta Elias Lönnrotin kokoaman Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kunniaksi.

Laskiainen on pääsiäistä edeltävä juhla. Laskiaista vietetään Suomessa seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä.

Helluntai on Pyhän Hengen vuodattamiselle ja kristillisen kirkon perustamiselle omistettu kristillinen juhlapäivä.

Pääsiäinen on kristillinen juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Pääsiäisen ajankohta vaihtelee, mutta yleensä sitä vietetään maaliskuussa tai huhtikuussa. Pääsiäistä edeltävänä viikonloppuna on palmusunnuntai.

Helatorstaina muistellaan Jeesuksen taivaaseen astumista. Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesuksen ajatellaan viettäneen 40 päivää opetuslastensa kanssa heitä opettaen. Helatorstaita vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Helatorstai on virallinen vapaapäivä.

Vappu on vuosittain 1. toukokuuta juhlittava suomalaisen työn päivä ja virallinen liputuspäivä. Nimi vappu tulee 700-luvun Baijerissa eläneestä abbedissa Valburgista, joka julistettiin pyhimykseksi 1.5. Vappu on virallinen vapaapäivä.

Äitienpäivää juhlitaan vuosittain toukokuun toisena sunnuntaina, joten tarkka päivämäärä vaihtelee vuosittain.

Juhannus on valon ja keskikesän juhla. Juhannusta vietetään vuosittain kesäkuun lopussa kesäpäivänseisauksen tienoilla 19.–26. välisenä aikana. Juhannus on keskikesän juhla jota vietettiin alunperin säänjumala Ukon juhlana.

Pyhäinpäivä (vanhemmalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä) on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Pyhäinpäivää vietetään Suomessa vuosittain marraskuun ensimmäisenä lauantaina.